Tuotekehitys on rikki: onko tuotteita enää olemassa?

2.4.2018   |   Veikko Törrönen

Tuotekehitys on rikki: onko tuotteita enää olemassa? Ei asiakkaan aikakaudella, jossa myös jokainen tuote on palvelu. Tervetuloa blogiin, joka kyseenalaistaa tuotelähtöistä ajattelua.

Luin juuri todella mielenkiintoisen kirjan: Tenny Pinheiron Service Startup, Design Thinking Gets Lean (lisätietoja).

Kirjan keskeisin viesti on seuraava: suurin osa yrityksistä elää edelleen teollisen ajan valmista-myy-mallissa, jossa yritys valmistaa tuotteen ja tuuppaa sen markkinoinnin- ja myynnin toimenpiteillä asiakkaiden tietoisuuteen. Tuotekehityksen osumatarkkuus on nopanheiton tasolla – usein kolmonen, liian harvoin kutonen. Kolmosella hukataan isommassa yrityksessä merkittävästi tuotekehityksen resursseja, startupin kohdalla seuraukset ovat fataalimmat.

Tuotekeskeisyyden ongelmat

Korporaatioissa tehdään edelleen valitettavan usein töitä vesiputousmallilla, joka pienentää entisestään mahdollisuuksia onnistua tuotekehityksessä. Valtaosa yrityksistä on kuitenkin omaksunut ketterämpiä menetelmiä, joissa prosessi on iteratiivinen ja oppiva. Näistä yksi merkittävimmistä on Eric Ries:in 10 vuotta sitten julkaisema LeanStartup, jonka tieteellinen rakenna-mittaa-opi -prosessi on tuonut yritysten tuotekehitykseen valtavan hienon askeleen sekä ketterämpään että asiakaslähtöisempään suuntaan. Tuotekeskeisissä menetelmissä on kuitenkin yksi ydinongelma: tuotekeskeisyys. Miksi?

Tuotekeskeisen ajattelun juuret ovat teollistumisen ajan valmista-myy -mallissa, jossa yritys valmistaa tuotteen markkinoille asiakkaan ostettavaksi. Aikana ennen avointa tiedonjakamista, globaalia kilpailua ja lopullista vallan siirtymistä yrityksiltä asiakkaille malli toimi luovan markkinoinnin ja aktiivisen myynnin ansiosta – ei kuitenkaan enää. Asiakkaat vertailevat kokemuksiaan sujuvasti verkossa ja hakevat tukea näkemykselleen eri sosiaalisten verkostojen kautta. Hetkinen – kokemuksia? Minne se tuote katosi?

Tuotteita ei ole olemassa. Ne ovat ainoastaan Avataria osana asiakkaan palvelukokemusta – hetkiä elämässä, joissa niille syntyy merkitys.

Tuotteella ei ole arvoa ilman asiakkaan kokemusta

Tuotteella itsellään ei ole arvoa –  sille syntyy arvo ainoastaan asiakkaan kokemuksen kautta – osana sille tarkoitettua ympäristöä. Onko tuotteita siis edes olemassa? Tenny Pinheiron mukaan ei – ne ovat ainoastaan Avataria osana palvelukokemusta. Jos näin on, on täysin epäloogista aloittaa tuotekehitys sisältä-ulos ajattelun mukaisesti tuotteesta – loogisempi juuri on ulkoa-sisälle, eli asiakkaan tarpeen tai ongelman syvällisen ymmärryksen kautta.

Lean Startup ja muut uudet tuotekeskeiset ketterän kehittämisen menetelmien juuret ovat tieteellisessä valmista-myy -menetelmässä – tuotekehitykseen lähdetään sisältä-ulos ajattelun kautta, ymmärtämättä asiakkaaiden tarpeita riittävän syvällisesti.

Lean Startup ja muut uudet tuotekeskeiset ketterän kehittämisen menetelmät lähtevät liikkeelle tuote-markkina-vastaavuudesta, mutta eivät tarpeeksi syvällisesti – niiden juuret ovat tieteellisessä valmista-myy -menetelmässä. Riskinä tässä ajattelussa on se, että tuotekehityksessä lähdetään alun perinkin liikkeelle ymmärtämättä asiakasta riittävän syvällisesti. Kehitä-mittaa-opi -mallin jatkuvilla iteraatiokierroksilla voidaan kehittää tuote-markkina-vastaavuutta, tai tuotetta voidaan pivotoida radikaalimminkin, mutta jos asiakkaan tarvetta ei ole alunperin selvitetty syvällisesti, on riskinä hukata merkittävä määrä resursseja – ja pahimmillaan epäonnistutaan koko projektissa. Kyseinen ongelma on havainnollistettu alla olevassa kuvassa.

Kokemukset puhuttelevat tunnetasolla

Tuotekeskeisen kehityksen juuret ovat tieteellisissä menetelmissä – palvelumuotoilun juuret antropologiassa, jonka ytimessä on ihmisten halujen, tarpeiden ja tunteiden ymmärtäminen. Tästä ymmärryksestä muotoiltu kehitystyö siirtyy tuotteiden maailman ”Tämä toimii..” tasolta palveluiden maailman ” Tämän on huippupalvelu, joka kertoo paljon minusta ihmisenä.” tunnepohjaiselle tasolle.  Kokemus synnyttää tunteen, tunne synnyttää muistijäljen. Ainoastaan palveluilla, jotka kykenevät puhuttelemaan käyttäjiään emootion tasolla, on kyky selvitä asiakkaan aikakaudella.

Kokemus synnyttää tunteen, tunne synnyttää muistijäljen. Ainoastaan palveluilla, jotka kykenevät puhuttelemaan käyttäjiään emootion tasolla on kyky selvitä asiakkaan aikakaudella.

Loppuun totean, että olen sekä muotoilu- että LeanStartup -ajattelun fani. En usko yhden ajattelutavan olevan ratkaisu, vaan uskon sen löytyvän holistisesta eri ajattelutapojen yhdistämisestä.

Tuotehitys 2020-luvulla: haluatko oppia lisää?

Voit ladata maksuttoman oppaan TÄSTÄ.

Tuotekehitys – vai palvelumuotoilu? Tarvitsetko apua?

Pyydä tarjous:
1️⃣  Varaa etätapaaminen TÄSTÄ, tai soita 040 7055 810.
2️⃣  Tavataan uudelleen ja käydään tarjous läpi. Siinä kaikki.

Kirjoittaja Veikko Törrönen on intohimoinen liiketoimintamuotoilija, palvelumuotoilija, valmentaja ja KREAPAL DESIGN Oy:n perustaja.

Jaa Someen: